17. heinäkuuta 2009

Syödäkö vai eikö?


Tällainen ajatus on taas vaihteeksi pyörinyt päässäni.

Entiset syömiseen liittyvät ongelmat nostavat taas päätään. Saisinko tuloksia tehokkaammin ja nopeammin, jos paastoaisin? Varsin hyvin tiedän, että kahden tunnin lenkit saan unohtaa, jos olen syömättä. Voimat eivät yksinkertaisesti riitä.


Kuritonta menoa


Eilen illalla kangistuin vanhaan kaavaan ja ahmin leipää minkä ehdin. Jopa kaakaokin maistui. Olen pettynyt, mutta toisaalta nyt voin taas aloittaa puhtaalta pöydältä. Kyllähän minä alusta asti tiesin, että retkahduksia tulee silloin tällöin, eikä niiden tarvitse kaataa koko projektia.

Jalat ovat sen verran kipeänä, että pakko pitää tänään se välipäivä. No ei haittaa, pitää sitten vaikka sunnuntaina katsoa, jos kykenisi liikkumaan. Tänään on pakko venytellä ja tehdä reisilihasliikkeet.

Aamupalaksi upposi viili ja banaani. Äsken söin myös puuroa lautasellisen, että jaksan pitkälle iltapäivään. Viikonlopuksi teen vähäkalorista munakoiso-mozzarellavuokaa. En ole koskaan sitä tehnyt, mutta nyt kokeillaan. Annoksessa alle kaksisataa kaloria, joten se lähinnä vaikutti resepti valintaani, mutta myös se, että se on täysin lihavapaa. Vaikka en kasvissyöjä olekaan niin rakastan kasvisruokia ja pyrin niitä pääsääntöisesti syömään.


16. heinäkuuta 2009

Syntiset hedelmät


Onko oikein tuntea huonoa omatuntoa hedelmien syömisestä? Tätä olen miettinyt jo jonkin aikaa. Itselläni omatunto alkaa kolkuttaa, jos nyt jonakin päivänä satun nauttimaan, esimerkiksi banaania, hieman enemmän kuin mitä alunperin piti. Ajattelen, että vaikka ne ovat hedelmiä niin silti niissäkin on kaloreita. Kaiken lisäksi samaistan hedelmät karkkeihin, eli omasta mielestäni herkuttelen päivittäin, koska syön hedelmiä melkein joka päivä.

Todella naurettavaa, tiedetään.




the 19th


Tänään on väsyttänyt melkoisesti, eikä asiaa helpottanut yhtään, kun tuo jalka on aika kipeä. Arvelin, että käyn edes sen tunnin lenkin, sillä pääasia on, että liikkuu. No lenkin keskivaiheilla kipu helpotti hieman ja jaksoin hyvin vielä yhden kierroksen. Huominen vielä niin voin ottaa sitten viikonlopun vapaaksi liikunnasta. Palautumispäivät tulevat kyllä ihan tarpeeseen.

Syömiset ovat sujuneet edelleen ihan hyvin. Pari viiliä, luumuja, kaksi banaania sekä kaurapuuroa olen tänään kumonnut kitaani. Olen päättänyt, että en ryhdy kaloreita laskemaan, mutta kuitenkin sitä päässään niitä tarkastelee aina päivän päätteeksi. Kolmen viikon aikana (lukuunottamatta viime viikonloppua) olen saanut pidettyä päivän kokonaiskalorimäärän alle tuhannessa ja eri laskureiden mukaan kulutan liikunnalla sen noin neljäsataa kaloria. Ihan hyvin on siis mennyt, pitää nyt vaan jatkaa samaa rataa.


15. heinäkuuta 2009

the 18th


Sallin itselleni tänään pienen herkutteluhetken. Siihen kuului tuutti ja kuusi kananuggettia. Outoa, kun ei ole ollenkaan huono omatunto. Ajattelin etten kuole siihen, jos nyt hyvän lenkin päätteeksi napostelen hieman. Kyllä mun kropan täytyy tuollaiset kestää hitto vie, kun joka tapauksessa päivittäin liikun reippaasti sen kaksi tuntia. Eikä tämäkään herkuttelu ollut mitenkään hallitsematonta. Kerran viikossa pidän sallitun herkuttelupäivän, olkoon se päivä sitten tänään. Ehkä tämä auttaa minua torjumaan mahdollisia repsahduksia.


Toisessa jalassani on pirullinen vaivaisenluu. Viime aikoina lisääntyneen aktiivisuuden myötä se on ruvennut ilmoittamaan olemassaolostaan. Toivottavasti kyseinen vaiva ei tuosta pahene, sillä sitten saattaa jäädä kahden tunnin lenkit vain haaveeksi. Jospa se viikonlopun aikana hieman rauhoittuisi.


Hivenen edistystä


Vaaka näytti 55.3 kiloa, joten vihdoinkin parempaan suuntaan! Olen tyytyväinen, sillä olen onnistunut pudottamaan painoa melko hitaasti, mikä toisaalta on myös tavoitteeni. Tiedän, että laihdutus ei tule olemaan yhtään näin helppoa vastaisuudessa. Mitä enemmän 50 kiloa lähenen, sitä tiukemmassa kilot ovat, mutta se on sen ajan murhe. Kiinteytymistä on tullut huomattavasti, melkein pelottaa nuo jalkalihakset.

Innostuin ja otin mittoja itsestäni. Ei suurta muutosta, mutta vähän kuitenkin. Perässä ovat viimekertaiset tulokset.

- rinnan ympärysmitta 82 cm (83 cm)
- vyötärö 65 cm (68 cm)
- lantio 91 cm (94 cm)
- reidet (leveimmältä kohdalta) 53 cm (56 cm)
- pohkeet (leveimmältä kohdalta) 35 cm (37 cm)
- käsivarret (hauiksen kohdalta) 24 cm (25 cm)

Nyt, kun laitoin nuo nykyiset ja vanhat tulokset vierekkäin niin kyllähän tuota edistystä on tullut huimasti! Vanhat mitat ovat otettu viime maanantaina, joten aikaa siitä ei ole hirveästi kulunut (ja otetaan huomioon myös tuo kuriton viikonloppu!). Tiedä sitten, kuinka järkevää on mittailla itseään näin usein, mutta ainakin se motivoi, kun huomaa edistystä.

Erityisen tyytyväinen olen vyötäröön, lantioon ja reisiin. Eli kaikkiin kolmeen ongelma-alueisiini! Mahtava tunne.


14. heinäkuuta 2009

the 17th


Sade lakkasi onneksi ja pääsin lenkille. Peruslenkki tuli, parisen tuntia. Väsytti kyllä ihan sairaasti, kun joutui nousemaan tänä aamuna poikkeuksellisesti jo seitsemältä. Aamupalaksi kahvia, luumuja sekä viili. Kohta jälleen puurolle.

Huomenna punnitsen itseni, sillä nyt tuntuu, että kiinteytymistä on todella tullut. Aineenvaihdunta on nopea kuin jäniksellä ja nesteitä lähtenyt reippaasti. Voin hyvin odottaa lukemaksi sitä 55 kiloa. Voisi vaikka ihan huvin vuoksi pelailla taas mittanauhan kanssa.


13. heinäkuuta 2009

Voiko peili muka valehdella?


No tulihan sitä sitten käytyä vaa'alla. Pettymys oli melkoinen, koska takapakkia oli tullut reippaasti, mikä varmasti johtuu kurittomasta viikonlopusta. Näkymähän oli 56.4 kiloa, eikä naurata yhtään.

Toisaalta minulla on aivan uskomattoman hyvä olo ja aineenvaihduntakin alkoi lenkin ansiosta taas toimimaan. Peilin mukaan näytän kiinteämmältä ja hoikemmalta kuin viime viikolla. Outoa. No toisaalta minulle on ennenkin käynyt näin, että paino laahaa peilikuvan perässä, joten ei syytä huoleen. Ehkä se painokin rupeaa siitä tippumaan, kun jaksan vain liikkua ja odottaa.


the 16th


En yksinkertaisesti kyennyt menemään vaa'alle. Aineenvaihdunta on täysin pysähtynyt ja turhia nesteitä kroppa täynnä. Jos saan tilanteen korjatuksi keskiviikkoon mennessä niin sitten punnitsen itseni. Tällä hetkellä ei kyllä voi odottaa mitään mahtavia tuloksia. Tässä se taas nähtiin, että juominen on pahasta, mutta otan nyt kiinni rutiineista ja ehkä tämä kääntyy vielä voitoksi.

Aamulla kahvi sekä pari nektariinia naamaan ja sitten lenkille. Heh voimaa oli kuin härällä ja tahti oli ihan toista kuin viime viikolla. Toisaalta uutisissakin varoiteltiin yllättävistä rankkasateista, joten silläkin saattoi olla osuutta asiaan. Kaksitoista kilometriä sujui kuin tanssi. Varmasti olisin jaksanut mennä vielä yhden extra kierroksen, mutta hillitsin itseni. Lenkin jälkeen välipalaksi kahvia ja viili. Illemmalla luvassa vielä käsipainoilua.


12. heinäkuuta 2009

Toinen viikko


Jälleen pientä yhteenvetoa neljän päivän liikunnallisista tapahtumista.

- ripeä kävely / hölkkä noin 48 kilometriä (12 km x 4)
- käsipainoilua kahtena päivänä (100 toistoa / käsi)
- reisilihasliikkeitä kolmena päivänä (50 tai 100 toistoa / jalka)
- vatsalihasliikkeitä 50 toistoa yhtenä iltana

+ sipsuttelua kymmenen sentin koroissa, kilometrimäärää vaikea edes arvioida (kipeät jalat puhukoon puolestaan!)


Juhlimiset takana


Univelat painavat niskaan ja vatsa kettuilee. Oli sen arvoista.

Huomenna olisi punnitus, nähtäväksi jää uskallanko mennä vaa'alle, kun tuli rikottua kaavaa sen verran perjantaina ja eilen. Tänään olisi tarkoitus käydä lenkillä, edes pienellä. Jos vaikka saisi tuon aineenvaihdunnan taas pelaamaan. Väsyttää ihan sairaasti, joten kaksi tuntia lenkkeilyä kuulostaa helvetilliseltä. No huomenna paluu rutiiniin, mikä tuntuu aivan taivaalliselta.

Perjantaina kului alkoholia, mutta mielestäni aika kohtuullisesti. Ei mennyt överiksi, selvä parannus. Eilen repsahdin syömään tuutin ja kaksi kääretorttupalaa. Pistän ne krapulan, heikotuksen ja PMS:n piikkiin. Ensi viikolla korjataan tuo tilanne. Pääasia on, että arkena en herkuttele ja ahmi. Tämä sattui nyt olemaan poikkeuksellinen viikonloppu, kun pitkästä aikaa pääsi ystävien kanssa viihteelle.