Aloin todella innostua ajatuksesta, jota käsittelin edellisessä postauksessani. En voi olla kokeilematta sitä, koska juomattomuudessa on niin runsaasti hyviä puolia. Jos tulee sellainen tilanne eteen, että ystäväni ovat menossa baariin niin ei juomalakkoni saa estää minua lähtemästä mukaan. Pääasia on, etten ota tippaakaan alkoholia. Haluan ja toivon, että tästä tulee yhtä menestys kuin karkkilakostanikin. En voi väittää että, juominen ja baarissa ravaaminen tekisivät minut yhtään sen onnellisemmaksi kuin olen normaalisti.
Pikemminkin minulla on taipumusta hukuttaa murheeni alkoholiin, mikä on ehkä yhtenä syynä siihen, miksi juon kerralla liikaa. Minulta menee muisti ja yleensä sammun, eikä se ole oikein. En yksinkertaisesti osaa kontrolloida juomista. Saatan hyvin tyhjentää ärhäkämmänkin drinkin viiteen minuuttiin ja sillä on sitten seurauksensa.
Raha minua ei niinkään huoleta, vaan terveyteni (lue: linjani). Hetkellinen onni, joka ei ole edes totta, ei ole tarpeeksi raskas syy pilata terveyttään ja tulevaisuuttaan. Tahdon todella tehdä parannuksen, voittaa itseni ja näyttää kaikille, että minusta on siihen. Pystyn kieltäytymään alkoholista, jos vain haluan. Alkoholi ei hallitse minua, vaan minä alkoholia. Aamen.
Baarista saa muuten myös todella hyviä alkoholittomia drinkkejä.
VastaaPoista